maanantai 30. kesäkuuta 2014

Juhannussukat

No nyt ne villasukat sitten.

Vaikka olenkin oikea lankahamsteri ja neulenarkomaani, villasukat on ollu mulle jostain syystä aina vaikea pala. Ne ei koskaan onnistu niin kuin haluaisin: tulee liian isoa, liian pientä, liian lyhyttä, reikiä kantapäähän, huono kavennus tai vähintäänkin väri on ruma. Suurin ongelma on kuitenkin ollut se, että lopputuloksesta ei tule tarpeeksi napakka ja sukat kirjaimellisesti pyörii jaloissa. Ihan kamalan ärsyttävää.

Nyt kuitenkin onnistuin tällä Lankahelvetti-blogista bongaamallani ohjeella, sillä sukkien varteen ja jalkapöydän päälle tuleva valepalmikkoneule pitää homman kasassa ja kantapään paikoillaan.

Näillä oli hyvä hiihdellä juhannusmökillä grilliltä kaljakaapille ja takaisin.



Lanka: Novita 7 Veljestä, pinkki
Puikot: 3,5

Jokanörtin lasinaluset hamahelmistä

Mietin pitkään, että mistä kirjoittaisin ekan kunnon postauksen. Jotain tarpeeksi juhlallista sen pitäisi olla. Sain juuri villasukat valmiiksi, ehkä niistä? Nääh, tylsää. Viikonloppuna marssin Helsinki Pridessä – joo, tää ois hyvä!, mutta oman kameran kuvasaldo jäi niin surkeaksi, että pitäisi pyytää kaverilta kuvia. Entä jos esittelisin itseäni tarkemmin? No en haluu

Sitten välähti. Meillähän on maailman hienoimmat lasinaluset! Vieläpä itte tehdyt. Nämä kerää aina positiivista huomiota illanistujaisissa, etenkin jos kylässä on teekkareita.


Hamahelmistä väkerretyissä alusissa seikkailevat siis Super Mario, Super Mushroom, Legend of Zeldasta tuttu Link, Charmander ja oma suosikkini Sonic the Hedgehog, kaikki ihanan nostalgisessa Nintendo 8 bit -pikselimuodossa. Ah ja oih <3





Jostain kumman syystä tehtiin näitä vaan viisi. Kuuden kappaleen setti olisi ollut jotenkin loogisempi, ehkä. Lisäksi turhan väkivaltaisesta silityksestä johtuen Link ja Charmander poikkeavat muodoltaan muista, mutta no, pikkuvikoja. Ajavat silti asiansa oikein mainiosti.

Näitähän olisi mahdollista tehdä ihan lopun määrä eri peleistä ja teemoista. Googlen kuvahaulla löytää ohjeita vaikka mihin (kokeile Nintendo 8 bit hama bead), sen kun etsii sopivan kuvan ja apinoi siitä. Kuinka siisti olisi esimerkiksi tämä Sienisetti! Tai nämä Poképallot!

sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Tääl ollaa!

No MOI!

Tässä sitä viimeinkin ollaan.

Olen suunnitellut ja uhonnut tätä jo vuosia, lähestulkoon siitä asti, kun astuin blogien maailmaan joskus luojan vuonna 2007. Olin silloin lukiossa, ja törmäsin sattumalta johonkin muotiblogiin, joita oli silloin Suomessa ehkä kymmenen. Kymmenen! Ei varmaan tarvitse kertoa, mikä on sen jälkeen muuttunut - jokainen interwebsissä hääräilevä tietää, että nykyään joka peruspenallakin pitää olla oma blogi.

Ilmeisesti liian monet kesäkuiset sadepäivät ovat tehneet tehtävänsä, sillä nyt on mullakin tämä minuuteni jatke. Jee!

Koska tykkään käsitöistä, kissoista ja seikkailemisesta, ajattelin kirjoittaa esim. niistä. Olen myös toisinaan taipuvainen länkyttämään leukojani jostain mielestäni merkittävästä yhteiskunnallisesta aiheesta (UniCafén vegesapuskat, vapaana ulkoilevat kissat, yleinen epätasa-arvo jne.), joten saatan avautua täällä, kun poikaystäväni ei jaksa enää kuunnella.

Lisäksi toivon blogiltani seuraavia asioita:

1) Pitkää ikää. Olen aika hyvä innostumaan asioista salamannopeasti ja kyllästymään vielä nopeammin. (Akustisesta kitarasta pitäisikin taas pyyhkiä pölyt. Rullaluistimista myös. En edes aloita tarinaa siitä, kun ostin akvaariotarvikkeita melkein 200 eurolla ja annoin ne pois käyttämättöminä vuoden jälkeen. Noloa.)

2) Vuorovaikutteisuutta. Olis kiva saada joskus pari lukijaakin. Äitin lisäksi. (Moi äiti!)

3) Paikkaa, jossa mä voin olla mä.

Aika kovat tavoitteet, mutta katsotaan mitä tapahtuu. Joka tapauksessa olet mitä tervetullein seuraamaan bloginrääpäleeni taapertelua. Jätähän kommenttiakin!